ROOLIPELITOIMINTAKESKUS ANOMUS Helsingissä 27.5.1998 Toiminimi Korpikuu Kalle Toivonen, 170970 Agricolankatu 4 B 55 00530 Helsinki 040-580 6807 kato@iki.fi http://www.iki.fi/kato/larp/hki2000/anomus_toimintakeskus.txt Rooli- ja erityisesti näytelmäpelit ovat paitsi sosiaalisia myös monenlaisia tietoja, käytännön taitoja ja teorioiden tuntemusta vaativia harrastuksia. Pelien taustamateriaalina voidaan käyttää koko historiallisen tiedon ja fiktiivisen kerronnan kenttää. Tapahtumien järjestäminen (hyvin) edellyttää laajaa asiantuntemusta ainakin käsikirjoittamisen, ryhmätyöskentelyn, nuorisotyön ja yleisen tapahtumanjärjestämisen aloilta, puhumattakaan sellaisista pienistä yksityiskohdista kuin puku- ja rekvisiittatalkoista tai ensiavun, kirjanpidon, tekstinkäsittelyn ja logistiikan hallitsemisesta. Pelien innokkaat, nuoret tekijät ja pelaajat saavat tällä hetkellä tietonsa hyvin satunnaisista lähteistä. Suomen live-roolipelaajat ry. tekee ansiokasta sivistystyötä toimittamalla alaa kehittävää kirjallisuutta, ja periaatteessa lähes kaikki halutut tiedot ja taidot ovat saavutettavissa nuorisotoimen, partion, kirjastojen ja itseopiskelun avulla. Näille lähteille uudet tekijät kuitenkin ajautuvat vasta havaittuaan niiden tarpeellisuuden toistettuaan perustavia virheitä pitkään. Nuorisotoimet eivät myöskään ehkä ole ymmärtäneet omaa mahdollista rooliaan tällaisessa omaehtoisessa kulttuurityössä. Tähän aukkoon yritämme luoda instituution, joka toimisi alan - ja miksei muunkin nuorison kulttuuritoiminnan - kohtaamispaikkana ja palvelukeskuksena. Roolipelitoimintakeskukselle olemme hahmotelleet neljää päätoimintoa, joita kuvaamme tarkemmin hieman alempana. 1. Roolipelialan kohtaamispaikka nuorille visionääreille 2. Alan asiantuntemuksen välittäminen 3. Resurssien tarjoaminen 4. Nuorison työllistäminen Lopputuloksena syntyy tukikohta, jonka nuoret ottavat omakseen ja jonka avulla syntyy sellaisia kulttuuritapahtumia, jotka haastavat taiteellisella laadullaan perinteiset taidemuodot ja järjestelyjensä tasolla kaiken aiemman nuorisotoiminnan. Perinteisempään tapaan pelilaudoilla, korteilla tai keskustellen pelattavat pelit puolustavat osuuttaan paikassa sillä, että niiden ottaminen mukaan antaa mahdollisuuden kehittää roolipelialaa laajasti sen kaikilla luontaisilla kasvusuunnilla ja luo tapaamispaikalle kotoisen ilmapiirin. 1. Roolipelialan kohtaamispaikka Nuorisotiloja on pääkaupunkiseudulla tarjolla runsaasti, mutta siitä huolimatta roolipeliharrastajat tapailevat ensisijaisesti alan liikkeiden liepeillä ja viikottaisissa kapakkailloissaan. Nämä tapaamiset ovat luonnollisesti työskentelymahdollisuuksiltaan varsin rajattuja. Tarvitaan paikka, jossa on puitteet pelien työstämiselle, pelaamiselle ja ihmisten kohtaamiselle. Nuorisotilat eivät ole kyenneet tarjoamaan riittäviä resursseja tälle alalle, tai sitten niiden kanssa asioiminen on koettu hankalaksi. Toimintamuotona voittoa tuottamaton yhdistys ja "tietokahvila" Haluamme luoda kahvilatyylisen oleskelupaikan, jossa tarjotaan sellainen ympäristö ja resurssit, jotka tukevat aktiivista pelien pelaamista ja tuotantoa. Tämän paikan avaaminen vaatii jonkin verran taloudellista panostusta, minkä jälkeen se voi toimia voittoatuottamattoman yhdistyksen muodossa kustantaen kulunsa kahvilatuotteiden ja pelitarvikkeiden myynnillä. Kahvila siis käynnistettäisiin Helsingissä vuonna 2000, lanseerattaisiin aktiivisilla (roolipelialan) kulttuuritempauksilla vuoden aikana ja jäisi eloon ja kehittymään sen jälkeen. 2. Alan asiantuntemuksen välittäminen Keskittämällä toimintakeskukseen alan kirjallisen materiaalin välitystä sekä ajan mittaan laajennettavan lähdeaineiston lainaston kykenemme tarjoamaan keskitetysti alan kattavimman tietokeskuksen. Tähän on helppoa ja luonnollista liittää vastaavan materiaalin tuottaminen internetiin nuorten omin voimin. Keskuksessa tullaan pitämään ohjatusti säännöllisiä tapahtumanjärjestämiseen ja pelien johtamiseen liittyviä keskustelu- ja koulutustapahtumia. Kun keskus vielä kahvilan ominaisuudessaan toimii alan tekijöiden kohtaamispaikkana, tekijöiden kokemus leviää ja kehittyy aivan toisella tavoin kuin sattumanvaraisten tapaamisten kautta. 3. Resurssien tarjoaminen Tietokoneet Hakemalla keskuksen sponsoriksi soveltuva tietokonealan yritys saadaan sinne tarvittavat resurssit raskaaseenkin tietojenkäsittelylliseen työhön. Tietokoneiden käyttöaikaa tullaan tarjoamaan kattavaan hintaan myös pelien pelaamiseen, mutta projektien vaatimaan kirjoitus- ja tiedonhallintatyöhön koneita voidaan tarjota erityisen alhaiseen hintaan. Ohessa voidaan kouluttaa pelintekijöitä ATK-taitojen hallintaan. Koneista ja niihin liittyvästä neuvonnasta vastaava henkilö voi olla oppisopimuksella mikrotukihenkilöksi opiskeleva nuori. 4. Nuorison työllistäminen Keskuksen pyörittäminen vaatii kokeneen ja kovan aikuisen vetäjän. Normaaleissa palvelutoimissa avautuisi kuitenkin oiva mahdollisuus työllistää syrjäytymisuhan alaisia nuoria, jotka voivat löytää mielekkään työn idean työskentelemällä oman porukkansa yhteydessä järkevissä tehtävissä. Tämä on hieman toista kuin mitä niin kutsutuilla työllistämiskursseilla on tarjota. Uskomme että tällainen innostava ja haasteikas työympäristö kantaa jatkotyöllistymisen kannalta huomattavasti kestävämpää hedelmää. Tekijät Keskuksen päävetäjän paikka on avoin, mutta siihen tullaan etsimään sellainen henkilö jolla on työhön vaadittavat resurssit. Idean taustalla ovat toiminimi Korpikuu ja osakeyhtiö Naurava Jättiläinen. Aiomme pyytää mukaan vielä ainakin Puolenkuun pelit -osakeyhtiön. Vastuut jakautuisivat yhtiöiden välillä jokseenkin seuraavasti: Naurava Jättiläinen: näytelmäpelialan kurssit. Korpikuu: tietokoneiden ylläpito ja tukihenkilön oppisopimuskoulutus. Puolenkuun pelit: peliaineisto. Yhdistyksen itsensä harteille jäisivät normaali kahvilatoiminta, aineiston lainaus ja myynti sekä harrastuskerhomaisen toiminnan pyörittäminen. Näistä tehtävistä huolehtisivat kokenut vetäjä, työllistetyt työntekijät ja vapaaehtoiset aktiivit yhteistyössä. Tekijöiden meriiteistä Naurava Jättiläinen osakeyhtiö järjestää elämyspelejä ja NLP-koulutusta yrityksille. Sen asiakkaita ovat esimerkiksi ABB ja Vammaisten keskusliitto. Korpikuu on Kalle Toivosen toiminimi, joka ryhtyy vuoden 1998 aikana tuottamaan internet-palveluja tarkasti rajatuille asiakasryhmille. Tuotantoa varten on koottu pieni erityisasiantuntijaryhmä. Yrityksellä tulee olemaan kulttuuritapahtumiin liittyvää oheistoimintaa. Kalle Toivonen on päätyönään Elma oy:ssä systeemisuunnittelijana. Puolenkuun pelit on Lahdessa ja Oulussa toimiva roolipelialan yritys, jonka asiakaspalvelun tyyli on niinsanotusti iskenyt ytimeen. Yritystä johtaa visionäärinen ja tuottelias Peter Munter, jonka ideoimia ovat muiden muassa Topelius- ja Vanerikreivitär -pelit. Talousarvio Menot aloitus tilan remontti kahvilakeittiö 200 000,- wc:t 50 000,- sisustus 100 000,- kalusteet 20 pöytää x 1 000,- 20 000,- 80 tuolia x 300,- 24 000,- 2 sohvaa x 800,- 1 600,- sisustustarvikkeet 30 000,- kahvilatarvikkeet 30 000,- tietokoneet 1 palvelin x 16 000,- 16 000,- 10 työasemaa x 8 000,- 80 000,- 1 internet-liittymä 4 000,- ------------------------------------------------- aloitus yhteensä 553 600,- juoksevat kulut kuukaudessa vuodessa tilavuokra 10 000,- 120 000,- sähkölasku 1 500,- 18 000,- internet-liittymä 2 000,- 24 000,- palkat (sis. verot ja palkanmaksukulut) päävetäjä (1/2-pv) 10 000,- 120 000,- 2 työharjoittelijaa 12 000,- 144 000,- 1 oppisop.koulutus 6 000,- 72 000,- ------------------------------------------------- juoksevat yhteensä 41 500,- 498 000,- ================================================= Ensimmäisen vuoden menot kaikkiaan 1 051 600,- Tulot aloitus tietokonesponsori 100 000,- osallisten yhtiöiden panostus 45 000,- talkootyöt 100 000,- varainhankinta 30 000,- Helsinki 2000-säätiö 278 600,- ------------------------------------------------- aloitus yhteensä 553 600,- juoksevien kulujen kattaminen kuukaudessa vuodessa työllistämistuki 18 000,- 216 000,- nuorisotyön tuki 10 000,- 120 000,- myyntitoiminta 10 000,- 120 000,- Helsinki 2000-säätiö 3 500,- 42 000,- ------------------------------------------------- juoksevat yhteensä 41 500,- 498 000,- ================================================= Ensimmäisen vuoden tulot kaikkiaan 1 051 600,- Helsinki 2000-säätiön osuus kaikkiaan 320 600,-